sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Kanjoniuintia

Parin paivan perushuollon jalkeen olimme valmiita jatkamaan matkaa Somoton kanjoneille. Meilla kavi sinansa onni, etta Maria kavereineen oli myos suuntaamassa autolla kanjoniretkelle viikonloppuna. Lahdimme lauantaiaamuna liikkeelle ennen kukonlaulua, jotta ehtisimme ajoissa kanjonille ja yoksi Estelin kaupunkiin ennen pimean tuloa. Kavimme varaamassa hostellit matkalla Estelista, ja saavuimme kanjonille yhdentoista maissa. Marian ja meidan lisaksi turistiryhmaamme kuuluivat Marian kaverit suomalainen Mirka ja perulainen Nadia. Valitsimme keskipitkan reissun ja lahdimme oppaamme kanssa matkaan.

 - Turistiryhmamme valmiina lahtoon.

Kavelimme puolisen tuntia kanjonin juureen, jonka jalkeen oppaamme ohjeisti meita laittamaan uimashortsit/bikinit paalle, kengat jalkaan ja pelastusliivit ylle. Muut tavarat pakattiin vesitiiviiseen pakettiin. Hmmm, mielenkiintoista! Vuorten valissa kanjonin pohjalla virtasi nimittain joki, jota lahdimme etenemaan. Aluksi kavelimme polveen asti olevaa kivikkoista osuutta (onneksi ne kengat olivat jalassa). Valilla kelluimme/uimme virrassa ja sitten taas kavelimme. Rehellisesti sanoen odotimme hieman erilaista reissua, mutta tallainen aktiivisempi osallistuminen toimi todella hyvin. Muut tourit ovat yleensa olleet tyyliin: kuljetus kohteseen, opas selostaa, otetaan kuvia ja kuljetus takaisin. Paasimme talla reitilla hyppimaan kallioilta veteen - parhaimmillaan taisimme loikata kymmenesta metrista. Olimme kaikki taysin fiiliksissa ja positiivisesti yllattyneita tasta kokemuksesta.


- Cañon de Somoto.

- Viela kengat kuivana.

Cañon de Somoto "loydettiin" vuonna 2003, kun eurooppalaiset tiedemiehet/tutkijat nostivat sen uutisiin. Kanjonit muodostuivat jo 75 miljoonaa vuotta, ja paikalliset ovat tietaneet sen olemassa olon todella pitkaan.  Oppaame alkoi pyorittaa turistibisnestaan kuuden hengen paikallisporukan kanssa hieman kanjonien "loytymisen" jalkeen vuonna 2003. Ennen tata he olivat kaikki kouluttamattomia maanviljelijoita. Paikallisethan olivat nimittaneet lahella kasvaneita kaktuksia "vanhan miehen parroiksi" ennen kuin tiedemiehet ja geologit tulivat alueelle kertoen kyseisen kasvin oikean nimen. Tama kertoo hyvinkin paljon heidan koulutustasostaan. Tata tausta vasten heidan perustamaansa yritysta voidaan pitaa erittain hienona suorituksena. Yritys on kasvanut 30 tyontekijaan turistimaaran kasvaessa. Nykyisin turistimaarat ovat kasvussa, muttei Somoto ole viela noussut Granadan, San Juan del Surin ja kumppaneiden kaltaiseksi turistimagneetiksi. Kanjoneilla vierailee low seasonilla arkisin 20 hloa/pva ja high seasonilla jopa 50 hloa/pva. Parasta tassa on, etta firma antaa aina tietyn prosentin tuloistaan kommuunin kehittamiseen seka tietyn prosentin maanviljelijoille heidan maidensa kaytosta. Tuemme tallaista ekoturismia mielellamme!

- Veteen kay tie.

- Vapaa pudotus.

Huomenna on aika jattaa Nicaragua, silla jatkamme (suunnitelmamuuksesta johtuen) Hondurasin ja El Salvadorin kautta Guatemalaan. Alunperin meidan siis piti menna Hondurasin paakaupungin, Tegucigalpan, lapi koukaten pohjoisen kautta. Nyt paasemme hieman suorempaa reittia ja saamme tottakai yhden ylimaaraisen maaleiman passiimme :D. Joka tapauksessa on aika laittaa Nicaragua pakettiin.

- Veneella takaisin.

Emme voi aivan puhtaasti omasta kokemuksestamme vertailla taydellisesti Vali-Amerikan maita, mutta voisimme vaittaa Nicaraguan olevan eras parhaista matkailukohteista. Perustamme taman vaitteemme kokemaamme ja kuulemaamme. Nicaraguasta loytyy kaikkea mahdollista, mita Vali-Amerikassa voi tehda. Taalla voi sukeltaa, surffata, kiiveta tulivuorille, kayda paratiisisaarilla, ottaa rennosti rannalla, ihailla sisamaajarven hienoja (tulivuori)saaria, nahda kolonialismin vaikutteet, surffata tulivuorilaavan tuhkassa (Leonissa kylla), vierailla kahviplantaasilla ja kayda bilettamassa paikallisten kanssa. Toisaalta Nicaragua on Vali-Amerikan koyhimpia ja korruptoituneimpia maita, mika tuo rikollisuutta ja turvattomuutta. Ongelmia taalla maassa loytyy, mutta nama ovat harvemmin hyvalla maalisjarjella varustetun turistin ongelma - ei palloilla yolla itsekseen missa sattuu! Saimme myos todella paljon eneman irti tasta maasta, kiitos Marian! Tuskin olisimme Managuassa kayneet sporttiklubilla, paikallisten suosimassa discotecassa tai oppineet niin paljon maan nykyisesta poliittisesta tilanteesta ja historiasta keskenamme. Olemme erittain kiitollisia tasta ja loistavasta majoituksesta. Kiitos Maria!

- Opas ja bisnesmies.

Ennen kuin listaamme perinteisesti plussat, miinukset yms, on pakko kertoa viela eraasta koyhien maiden universaalista ongelmasta, jonka Maria meille World Food Program -taustalta kertoi. Osalta nicoilta eli nicaragualasilta tuntuu puuttuvan tietynlaista logiikkaa (Marian huomio, ei meidan). Tama johtuu monesti aidin raskauden aikaisesta ja lapsen ensimmaisen kahden elinvuoden aikaisesta aliravitsemuksesta. Jos aiti ei saa raskauden aikana tarvittavia ravintoaineita tai lapsi ei saa ensimmaisen kahden vuoden aikana riittavan monipuolista ravintoa, eivat aivot paase kehittymaan normaalisti. Lapsen aivot kehittyvat fyysisessa mielessa viela paljon ensimmaisen kahden vuoden aikana. Jos tata kehitysta ei tapahdu, sita ei voi mitenkaan myohemmin korjata, jolloin lapsesta tulee vajaavaisesti kehittynyt. Tasan ei jakaudu nallekarkit, silla lapsi ei voi mitenkaan vaikuttaa tahan itse ja evaat elamaan on jo lahtopisteessa suppeammat kuin normaalisti kehittyneella lapsella. Tama on suuri ongelma myos muissa koyhemissa maissa, joissa karsitaan aliravitsemuksesta. Taman takia esim. WFP suuntaa paljon ruoka-apuaan raskaana oleville aideille ja pienille lapsille. Naita asioita voi sitten itse kukin miettia, kun Suomessa on pimeaa, kylmaa tai muuten vain nama "elaman suuret ongelmat" vaivaavat. Suuremmitta saarnoitta Nicaragua pakettiin:

Nicaragua pahkinankuoressa:
  • Plussat: Little Corn + sukellus, luonnon ja nahtavyyksien monipuolisuus (ks. ylla), edullisuus (paitsi Corn Islands), Maria Managuassa
  • Miinukset: turvattomuus pimealla, liikaa Gallo Pintoa, nicamainen hidas palvelu ja toiminta
  • Erikoista: kaduilla ei nimia (esim. 2 korttelia pohjoiseen ja 3 korttelia itaan paakirkolta), seka dollarit etta cordobat hyvaksytaan maksuvalineena
  • Paikallinen keittio: Gallo Pinto (riisipapumosso), friteeratut banaanisiivut (ei mitaan kiinalaisen meininkia), Pollo Jalapeño (oikein maukas), Surtidot (kokoelma paikallista liharuokaa (tai muitakin), vahan kuin reilu tapaslautanen), nicajuusto (toimii, mutta taalta ei saa mitaan muuta!)
Taas on kierretty erilaisia paikkoja eri mantereella, ja lukijat ovat ihmeissaan, missa me oikein aina menemme. Etela-Amerikan karttamme paattyi Kolumbian Cartagenaan, josta siis lensimme joulun valipaivina Panamaan.  Teimme lukijoiden iloksi myos Vali-Amerikan taipaleeltamme visualisoivan kartan seka listan reissaamistamme kohteista Panama Cityn ja Mexico Cityn valilla.

- Panamasta Meksikoon.
Alla viela lista Vali-Amerikan kohteistamme nippelitiedon nalkaisille:
  1. Panamá, Panamá
  2. San José, Costa Rica
  3. San Juan del Sur, Nicaragua
  4. Isla Ometepe, Nicaragua
  5. Managua, Nicaragu
  6. Granada, Nicaragua
  7. Isla de Maíz (Corn Islands), Nicaragua
  8. Managua, Nicaragua
  9. Somoto, Nicaragua
  10. Estelí, Nicaragua
  11. San Salvador, El Salvador
  12. Playa El Tunco, El Salvador
  13. Antigua, Guatemala
  14. Semuc Champey, Guatemala
  15. Belize City, Belize
  16. Caye Caulker, Belize
  17. Tulum, Mexico
  18. Cancun, Mexico
  19. Mexico City, Mexico



      Ei kommentteja:

      Lähetä kommentti